Vaikka eilinen lounasruokailu ulkona ei ollutkaan kiva kokemus, tänään tein sen uudelleen. Olimme mieheni kanssa kahden liikkeellä ja taas nälkä yllätti kesken reissun.
Kahvilassa oli tarjolla kaksi lounasvaihtoehtoa: keitto ja salaatti. Mieheni otti salaatin, jonka sai itse koota mieluisista aineksista. Minä valitsin keiton, joka tänään oli kasvissosekeitto Koskenlaskijajuustolla höystettynä. Otin keittoa normaaliannoksen, mutta pystyin syömään siitä vain puolet, joten mieheni sai sekä keiton että salaatin. Keiton kanssa oli ainoastaan vajaa lasillinen vettä.
Täytyy myöntää, että sosekeitto on vaan vieläkin paras vaihtoehto syötäväksi. Ensimmäinen kuukausihan leikkauksen jälkeen syödään pelkkää sosetta, mutta näköjään kannattaa vieläkin.... Nyt pitäisi opetella lopettamaan ruokailu vähän ennen kuin se pikkumasu on täynnä. Vaaranahan on se, että tulee venyttäneeksi sitä, eikä se ole tarkoitus. Jos syö ihan täyteen, olo on vielä tukalampi, miten normaalivatsaisella ihmisellä ylensyödessä.
Toisaalta ruoka laskee kyllä aika nopeasti, tai siis tuollainen kasviskeitto ainakin. Kun pääsimme kotiin, voin jo vaivatta juoda puolikkaan (!) kahvikupillisen ja sen kanssa oli leivos. En nykyään välitä makeasta kahvileivästä, vaikka olen ollut niin perso niille. Nyt söin, kun mieheni oli kummallekin sellaisen hankkinut. Leivos ei ollut iso, mutta siitäkin jäi osa seuraavalle kahville.
PP
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti