Menneisyyteni

Syntyessäni olen ollut paksukainen. Olin yliaikainen ja syntymäpainokseni on merkitty huimat 5,9 kg.

Sen sijaan lapsuuteni ja nuoruuteni olin normaalipainoinen. Tottahan sitä teini-iässä koki ajoittain olevansa lihava, mutta näin jälkikäteen ajatellen olin nimenomaan normaali. Pituuteni on noin 170 cm ja ainakin yhdessä vaiheessa muistan painaneeni 63 kg.

 Muistan aina laihduttaneeni. Koko perheeni on laihduttanut aina. Joka maanantain meillä aloitettiin.

Ihan ensimmäiset todelliset yritykset taisin tehdä terveyskeskuksen laihdutusryhmässä. Joku ravitsemusterapeutti sitä veti. Muista ryhmäläisistä minulla ei ole mitään muistoa. Olen säilyttänyt varmaankin kaikki materiaalit, joten tuoltakin ajalta on tallessa kaloritaulukoita ym. Pitääkin kaivaa ne joku päivä esille!

En muista, minkälaisia tuloksia tuolloin sain. Sittemmin olen ollut Painonvartijoissakin. Liikuntavammani vuoksi olen päässyt laitoskuntoutukseen ja yksi tällainen jakso oli painonpudotukseen tähtäävä "ylipainoisten tuki- ja liikuntaelinsairaiden ryhmä". Sitten seurasi erinäisiä yrityksiä vuorotellen terveyskeskuksen laihdutusryhmää ja Painonvartijoita. Muutama kilo meni ja tuli, mitään pysyvää ei niistä jäänyt.

Tosiasia on, että joka kerta aloitin isommasta luvusta. Seuraavalla kerralla painoa oli taas enemmän ja pudottamista enemmän. Laskin kaloreita, punnitsin syömisiä, keräsin pisteitä, mutta mikään ei johtanut pysyvään painonpudotukseen.

Olen käynyt myös psykologin juttusilla lääkärin määräyksestä. Tavoitteena oli löytää jokin tunneperäinen syy ylensyömiseen. Vaikka kuinka ymmärtäisin minkä vuoksi syön, sekään ei ole saanut hillitsemään ruokahaluja.

Merkittävin onnistuminen on noin 20 vuoden takaa, kun laihdutin kaikkiaan n. 20 kg. Se alkoi pussikeittojen syömisellä. Nykyään siitä käytetään nimitystä Erittäin niukkaenerginen dieetti (ENED). Silloin puhuttiin VLCD:stä eli Very low calorie diet . Tämä alkoi työterveyshoitajan aloitteesta ja tapahtui lääkärin valvonnassa. Silloin noita kalliita pussijauheita sai ostaa terveyskeskuksesta edullisemmin. Ostin valtavan määrän eri makuisia keittoja, sekä suolaisia että makeita. Säilyttelin niitä vielä vuosia jälkeenpäin, aina toivoen, että vielä tulevat käyttöön.

Muutaman viikon olin lähestulkoon pelkästään näillä keitoilla ja paino putosikin kivasti. Sitten lääkäri ilmoitti, etten voi pidempään jatkaa, vaan välillä pitää syödä kunnolla. Tuolloin tapahtui jotain ainutkertaista elämässäni - minä hurahdin liikuntaan! Aloin pyöräillä päivittäin. Muistan sen ihanan tunteen, jota liikunta aiheutti minussa. Tulin ajoittain riippuvaiseksi liikkumisesta. Koskaan sen jakson jälkeen tuollaista ei olekaan tapahtunut! Ulkonäköni muuttui ja sain kehuja kaventuneesta olemuksestani.

En muista, miksi tuo laihtuminen päättyi. Tuskin siihen, että olisin ihannepainon saavuttaminen. Joka tapauksessa sen jälkeen paino on noussut, noussut ja noussut. On tullut uusia yrityksiä, kaalikeittodieettejä, Mehiläisen sairaalan dieetti, joka muistuttaa läheisesti Atkinsonin dieettiä, monenmonta yritystä aloittaa huomenna, maanantaina, ensi viikolla.

Nyt tämä Paksukainen on tullut päätepisteeseen.

Onko sinulla ollut samanlaisia kokemuksia? Vai ihan erilainen laihdutushistoria, kerro! Luen mielelläni kommenttisi.