Soitin siis tänään ravitsemusterapeutille, eikä ollut mitään ongelmaa siirtää tämänpäiväistä aikaa. Uusi aika on 22.3. eli nyt on taas vajaa kaksi viikkoa aikaa yrittää päästä tuloksiin.
Kävin tänään psykologilla, tämä oli toinen kerta. Käymme läpi enimmäkseen tätä laihduttamisasiaa. Mikä siinä on niin vaikeaa? Totesimme syömiseni olevan kovin tunnepitoista. En syö elääkseni, eli että ruoka olisi välttämätöntä polttoainetta vaan se on mielihyvän lähde. Miten sen voisi korvata jollain toisella tai toisin sanoen, mitä tyhjiötä täytän syömisellä?
Psykologi piti hyvänä ideana sitä, että kartoittaisin jo aamulla kunkin päivän syömiset. Jos sitten illalla - päivän sanomalehteä lukiessa - tekee kovasti jotain mieli, on helppo tarkistaa, vieläkö on jotain syömättä. Voisihan sitä koittaa. Vaikka tietysti ihanteellista ja ohjeiden mukaista on tasoittaa syöminen koko päivälle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti